Kunta10-tutkimus on Työterveyslaitoksen järjestämä tutkimus suurimmat kunnat käyttävät sitä.
Työterveyslaitoksen -sivuilla esitellään tutkimusta: "
Tutkimus selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin".
Kunta10:ssä ovat mukana isot kaupungit Espoo, Helsinki, Tampere ja Turku, Vantaa ja Oulu ja näiden kuusi yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja niiden lähellä olevia kaupunkeja. Kohderyhmä on miltei 100 000 kuntatyöntekijää. "joten tutkimus tuottaa valtakunnallisesti tärkeää tietoa".
Kyselyyn työpaikoilla kannustetaan vastaamaan. Mitä useampi vastaa, sitä kattavammat tulokset ovat.
Työpaikalle asti raportoidaan tulokset, paljonko kyselyyn on vastattu ja muut tulokset on jaettu otsikoiden alle työ, työyhteisö ja johtaminen.
Työ-osiossa saadaan tuloksia, kuinka hyvin työntekijät pystyvät hallitsemaan työaikojaan, paljonko on työpaineita, onko työn hallintaa, paljonko panostaa töihin, onko työ palkitsevaa, onko työ epävarmaa,
Muutoksia töissä kartoitetaan, ovatko ne suuria, minkälaatuisia.
Kysellään myös väkivaltaa asiakkailta: tavaroiden heittelemistä, henkistä, lyömistä ja potkimista, aseella uhkaamista
Työyhteisön alla työyhteisötaidot kuten auttaminen ja huomaavaisuus, innovatiivisuus, tavoitteellisuus, kehittäminen, työyhteisön tuki esimiehelle, kehittäminen.
Tärkeitä tuloksia ovat työpaikan ilmapiiri ja sosiaalinen pääoma sekä paljonko on työhyvinvointitoimintaa.
Syrjintätuloksia on paljon, syrjitäänkö itseä. Syrjitäänkö iän, sukupuolen, koulutuksen, mielipiteen, tai aseman perusteella, onko työpaikkakiusaamisen tai väkivallan kohteena.
Johtamisessa tulokset saadaan esimiestuesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta.
Kehityskeskustelujen käymisestä saadaan kattavat tulokset, ovatko ne hyödyllisiä.
Sisällöstä saadaan vastaukset tavoitteiden toteutumiseen, uudet tavoitteet, kehittymismahdollisuudet, yhteistyö, mielipiteen ilmaisumahdollisuus, odotukset työssä, kehittymissuunnitelma.
Ryhmäkehityskeskustelun käymisestä kysellään.
Onko täydennyskoulutus riittävää?
Työssä jatkaminen kiinnostaa ja saadaan vastauksia, haluaako jatkaa omassa työssä eläkeikään asti.
Onko vastaaja harkinnut eläkkeelle jäämistä, onko harkinnut työnantajan vaihtamista.
Suositteleeko työnantajaa on myös mittauksessa mukana.
Kunta 10-kysely tulee sähköpostiin, tai linkki siihen tulee. Työajalla saa vastata kyselyihin. Esimiehet motivoivat työntekijöitä vastaamaan. Kyselyn järjestäjät motivoivat esimiehiä siihen, että motivoisivat työntekijöitä vastaamaan.
Kysely antaa vastauksia myös onko Kunta 10 tuloksia käsitelty työpaikalla, onko niiden pohjalta tehty suunnitelmia, onko tehty toimenpiteitä ja onko niistä raportoitu.
Lopuksi on ikävä tai mukava ranking-osuus eli miten yksikkö sijoittuu kaikkien Kunta10-kyselyiden joukossa.
Lisäksi tuloskoosteessa on punattu ne kohdat jotka ovat työyhteisössä alhaisia ja vihreällä ne, jossa ollaan erityisen hyviä.
Kunta10-tulokset käsitellään, mietitään kehittämiskohteita, pannaan ne toimeksi ja raportoidaan.
Minusta kannattaa vertailla positiivisessa hengessä. Jos keskustelu menee syyllistämisen kautta, helposti työyhteisöjen esimiehiä aletaan syyllistää. Kun jotakin syyllistetään, syyllistämisen kierre syvenee, ja menee alas ylös organisaatiossa.
Väitöskirjatasolla on havaittu, että sosiaalinen pääoma työssä parantaa terveyttä, joten tällaisenaan kysely on hyvä apu työhyvinvoinnille.
Taustamuuttujia kysytään myös, eli Kunta10-kyselyssä kysytään pituutta, painoa, paljonko nukkuu vuorokaudessa, onko nukahtamisvaikeuksia, öisin heräilyä, paljonko liikkuu, puolison ammattia, sitä, että hoitaako jotakin omaista ja montako tuntia päivässä. Lisäksi kysytään muistaakseni kuinka paljon käyttää alkoholia ja onko polttanut tupakkaa, onko lopettanut tupakoinnin ...
Näitä ei raportoida kunnille, vaan ne jäävät ilmeisesti kyselyn taustamuuttujiksi.